perjantai 25. syyskuuta 2009

Piiiitkästä aikaa

Jahans, olisikohan aika hieman päivittää tunnelmia muutaman kuukauden tauon jälkeen. Urheilijan elämä on joskus aika raskasta, varsinkin kun vammoja tulee tuon tuosta. Omalta osaltani lause "Rovaniemi on p***a paikka" pätee ainakin urheilu-uran loppuun asti. :D

Niinhän siinä siis kävi, että sain myös toisen akilleksen remonttiin, tällä kertaa irti poikki. Kuula ja 100m menivät kivasti ja jopa paremmin kuin odotin kauden avaukselta. Pituushypyn toisessa vauhdinjuoksussa sitten napsahti taasen. Kumma juttu, kun sen vaan tietää vammahetkellä, että milloin on pitkä tauko edessä. Jalka leikattiin Oulussa 8.6. ja kesä on mennyt jalkaa kuntouttaessa, pokeria pelatessa ja diplomityöpaikkaa etsiessä. Urheilun osalta tosiaan kesän reenit ovat olleet pääasiassa uimahallijuttuja ja muutamia salireenejä. Määrällisesti reenikertoja on tullut 3-4 / vko. En ole tainnut 15 vuoteen urheilla näin vähän näin pitkän aikaa. :D

Nooh, joskus tauolle on paikkansa ja tällä kertaa näin todellakin oli. Yllättäen motivaatio kilpaurheiluun on säilynyt hyvin, vaikka ensimmäinen viikko vamman jälkeen meni aika synkissä merkeissä. Silti meni melkein koko kesä ennen kuin harjoittelumotivaatio löytyi. Syyskuu on tullut reenailtua noin 5 kertaa viikossa, edelleen uimahallilla, välillä salilla ja pilatestakin on tullut tehtyä. Jalka toimii todella hyvin ja viimesin 10min hölkkä tuntui normaalilta juoksemiselta. Verrattuna viime vuoteen, olen noin kuukauden edellä kuntouttamisprosessia, vaikka olen kuntouttanut jalkaa paljon vähemmän. Joskus näköjään kannattaa olla laiska urheilunkin suhteen. :D

Kesällä mulla oli tosiaan muut aktiviteetit pinnalla ja kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin tuli pelattua pokeria 55h viikkotahdilla. Palkintona tuosta urakasta jäi käteen noin 20€ tuntipalkka ja turnauslippu matkarahoineen Lontoon WSOPE -tapahtumaan (arvo n.1800€) eli ei ihan surkea kuukausi. :) Tuon urakan jälkeen olin täysin rikki ja pidin 2 viikon totaalitauon peleistä. Ei yksinkertaisesti vaan jaksanut. Silmiä särki ja "hiirikäsi" alkoi oireilla ja sitä rataa. En siis suosittele tuollaista urakkaa kenellekään! :D Elokuun ja syyskuun aikana tuli tienattua rahaa elämiseen ja matkarahoja ensi kevään etelän leirille. Pelitunteja ei ole kertynyt lähellekän noin paljon, mutta tuntipalkka nousi 25€ kieppeille ja syyskuun puolivälin jälkeen jo lähellä 50€.

Pokerikesän kruununa oli siis reissu Lontooseen. Viikon sai kierrellä, katsella ja ihmetellä suuren maailman menoa. Mahtava reissu kaikkinensa! Suosittelen lämpimästi paikkaa lomakohteenakin. Itse turnaus oli pokeriurani ensimmäinen LIVE -turnaus poislukien kaverien kanssa pelatut kotipelit. Lähdin siis suoraan tavoittelemaan jokaisen turnauspelaajan himoitsemaa WSOPE -ranneketta maailman huippuja vastaan. :D Ja paikallahan oli todellakin lajin lähes kaikki parhaat pelaajat. Oli hienoa pelata sellaisessa seurassa. Alkujännityskin karisi parin ensimmäisen jaon jälkeen. Turnauksessa oli kaksi aloituspäivää (molempina aloitti n. 300 pelaajaa) ja minä aloitin ensimmäisenä päivänä. Pöytään, jossa minä istuin, tuli 1 suomalainen minun lisäksi, 1 hollantilainen, 1 skotti, 1 syyrialainen, 1 intialainen ja 2 brittiä. Kansainvälistä väriä kaikkinensa. Istuin luonnollisesti mukavia juttelevan syyrialaisen "paistin" oikealle puolella. Meillä oli oikein mukavat juttelut ja taisin pari pottia kaverilta ottaa. ;) Hän lähinnä keskittyi pelaamaan joka käden ja nautiskelemaan puputyttöjen hartiahieronnoista. :D Ei tainnut muuten olla rahasta pulaa sillä kaverilla ;)

Turnaus eteni ja pelasin omasta mielestä hyvin ja taistelin mukana. Pelisysteemi oli sellainen, että 2h pelin jälkeen oli 20min tauko. Näitä pätkiä oli 3 kpl, jonka jälkeen oli 90min ruokatauko. Ruokatauolle pääsin aika vähillä merkeillä ja seuraava liikkeeni oli all in, kunhan edes kuvia tulisi käteen. Tauon jälkeen ei mennyt kauaa, kun sain tuplattua pelimerkkini A5 eri maata olevilla korteilla. Valitettavasti vajaan tunnin kuluttua onni ei ollut enää myöden, kun merkit menivät keskelle minun AK herttaa vs. 88 (todennäköisyydet 48% vs. 52%). En siis osunut ja putosin noin sijalla 80, kun minun pelipäivänä aloitti 295 pelaajaa. Harmittavasti näin, koska voittamalla tuon potin olisin päässyt jatkamaan toiseen päivään ja taistelemaan tosissaan rahoista. Toiseen päivään pääsi 40 pelaajaa ensimmäiseltä pelipäivältä. Ensimmäinen rahasija oli kuitenkin £2006 eli aika mukavasti ottaen huomioon, kun mulla ei ollut omaa rahaa pelissä penniäkään. Mutta ei tällä kertaa. Sellaista tämä pokeri on! :D

Tuli aika pitkät tarinat tällä kertaa, mutta olihan viimesestä postauksesta aika paljon aikaa. Jatkossa tarinaa tulee sitten tiuhempaan..

Syksyn jatkoa!